ärsyttävää. olen ollut jo viikon sairaana, ja neljä päivää sairaslomalla. kuinka tylsää se voi ollakaan, kun ei jaksa tehdä mitään, muttei haluaisi vaan maata ja olla, koska siitä muka tulee huono omatunto. poikaystävä päätti myös yllättäen pitää pari etäpäivää, joten en voi katsoa leffaa, soittaa musiikkia tai tehdä mitään muutakaan etten häiritse hänen puhelinpalavereitaan. jos sanotaan pomolle, että hoivaa kotona sairasta tyttöystävää, silloin pitäisi hoivata, eikä vaan lukita mua keittiöön (kyllä, meillä on vain yksi huone ja keittiö) ja passuuttaa. eikö sairaalle kuuluisi tehdä lounaat ja päivälliset eikä toisinpäin? no. kaivoin esiin ompelukoneen. sekin hajosi ..kele. melkein valmis toppi siis myös jäi sellaiseksi. että muuten ketuttaa! huomenna olisi stockalla singeri 370, ja sitä saumuriakin himoitsen, mutta ei. en taida raaskia. yli 700 ompelutarvikkeisiin. sillä sais jo vaikka mitä, vaikka olishan toi kestävä. no. odotan nyt ensin maman vastauksen, löytyykö mansesta ehjä kone. yey.
koska halusin päästä ulos edes muutamaksi minuutiksi täältä puhelinpalaverien sairaasta viidakosta ja pahasta tuulesta, vetäsin pelkän collegetakin päälle ja ostamaan lähikahvilan ihana korvapuusti. nam! sitten vielä espressot ja voila! johan tuli parempi mieli.
sitä luulee olevansa jo melkein terve, mutta peiliin katsoessaan huomaa miten silmät ovat utuiset, iho harmaa ja olo niin voipunut, ettei jaksa edes hiuksiaan harjata. mistään meikeistä puhumattakaan. tätä tautia en soisi kellekään. yök.
nyt myöhäinen lounas, huono komedia, ja peitto niskaan.
sitä luulee olevansa jo melkein terve, mutta peiliin katsoessaan huomaa miten silmät ovat utuiset, iho harmaa ja olo niin voipunut, ettei jaksa edes hiuksiaan harjata. mistään meikeistä puhumattakaan. tätä tautia en soisi kellekään. yök.
nyt myöhäinen lounas, huono komedia, ja peitto niskaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti